YHTEYSTIEDOT

Imatran Urheilijoiden toimisto:

Ilia Lamberg
Nuorisovalmennuspäällikkö
yleisurheilu@imatranurheilijat.fi
044 9860953

 

Yleisurheilujaosto:

Mirja Mikkilä
puheenjohtaja, viestintä, kehityshankkeet
mirja.mikkila2@gmail.com
040 57797667

Lauri Asikainen
valmennuspäällikkö, talous, varapuheenjohtaja
lauri.asikainen@pp1.inet.fi
040 7624259

Jussi Anttonen
kilpailut, valmennus, seura-asut
jussi.anttonen@elisanet.fi
050 3740477

Ilia Lamberg
nuorisovalmennus, varainhankinta
kkh.lamberg@suomi24.fi
040 0978666

Saana Nevametsä-Aarnikko
kisakahvio, varainhankinta
saana.n80@hotmail.com
050 5706780

Kari Riiali
kilpailut – turvallisuus
k.riiali@gmail.com
040 5857251

Mikko Suhonen
kilpailut – tulospalvelu, alueellinen yhteistyö
mikko.suhonen@windowslive.com
040 7620016

Hannu-Pekka Pesonen

jäsen

040 7195417

 

 

SEURA-ASUT

Yleisurheilijoiden seura-asut toimittaa Noname. Seura-asuista vastaa Jussi Anttonen (puh. 0503740477, sähköposti jussi.anttonen@elisanet.fi). Seura-asujen tilaukset tehdään aina yhteistilauksena. Tiedot tilauksista tulevat tälle sivulle ja tilausajankohdista voi myös olla yhteydessä Jussi Anttoseen.

Tässä linkki seuravaatekuvastoon. Hinnat saa Jussilta.
Kokoja löytyy kaikista vaatteista aina XXS-XXL saakka. Hupullisesta takista sekä topista on tarjolla myös senttikoot 130 cm ja 150 cm.

IU:n väreillä olevien vaatteiden tilaus suositellaan tehtävän useamman kappaleen tilauksena, mutta myös yksittäisten kappaleiden tilaaminen on tarvittaessa mahdollista. Nonamen varastotuotteet, joita ovat kaikki housut ja lähinnä huoltajille ja valmentajille tarkoitettu kuoritakki ovat tilattavissa myös yksittäin.

Huom! Varastossa on joitakin uusia seura-asuja. Kysy tarkemmin Jussilta! Myös vanhoja Tacklan seura-asuja on jonkin verran varastossa saatavissa ja niitä voi ostaa edullisiin hintoihin harjoitusten aikaan. Sekä uudet että vanhat asut ovat virallisia seura-asuja.

 

VIESTINTÄSUUNNITELMA

Viestintäsuunnitelman sisältö
1. Kenelle viestimme
2. Miten viestitään
3. Mikä on viestinnän tavoite
4. Mitkä ovat viestinnän tavoitteet viestintäkanavittain
5. Ketkä vastaavat eri viestintäkanavista
6. Kriisiviestintä

1. Kenelle viestimme
Seurana tärkeimmät viestinnän kohderyhmät ovat
1. Joukkueidemme toimihenkilöt
2. Urheilijat ja heidän lähipiirinsä
3. Yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät esim. Eklu

Seuran tärkeimmät viestinnän kohderyhmät ovat
1. Seuran jäsenet ja heidän lähipiirinsä
2. Seuran/jaoston toimihenkilöt
3. Seuran/jaoston omat yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät mm. Imatran kaupunki
4. Seuran/jaoston toimihenkilöt ja valmentajat

2. Miten viestimme
Seuran pääviestintäkanavat ovat
1. Seuran kotisivut: imatranurheilijat.fi
3. Facebook + tuleva Instagram
4. Sähköpostitiedottaminen eri kohderyhmille (nopea tiedotus, ajankohtaiset asiat)
5. Seuran sisäiset tapahtumat ja koulutukset (valmentajakoulutukset jne.)
6. Paikallismedia (Uutisvuoksi + Imatralainen)

3. Mikä on viestintämme tavoite
Seuran sisäisen viestinnän tavoite:
Kertoa seuran toiminnasta ja ajankohtaisista asioista avoimesti ja ennakoivasti nykyisille ja uusille urheilijoille ja heidän lähipiirilleen. Lisätä seurahenkeä ja yhteisöllisyyttä. Jaostojen on omassa viestinnässään osattava katsoa seuraa kokonaisuutena.
Seuran ulkoisen viestinnän tavoite:
Kertoa avoimesti ja positiivisesti seuran toiminnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Tuoda esille Imatran Urheilijoiden rooli laadukasta urheilua lapsille ja nuorille järjestävänä imatralaisena urheiluseurana.

4. Mitkä ovat viestintämme tavoitteet viestintäkanavittain
Kotisivut: Imatranurheilijat.fi/yleisurheilu
Uutiset: nostaa esiin olennaiset uutiset ja tapahtumat. Synnyttää mielikuva monipuolisesta, positiivisesta, laadukkaasta ja suunnitelmallisesta toiminnasta. Jakaa onnistumisia ja kasvattaa seurahenkeä. Urheilijat ja kotijoukot voivat toimittaa viestintään omia uutisaiheitaan, joita julkaistaan mahdollisuuksien mukaan seuran/jaoston etusivulla.

Sosiaalinen media
Facebook: kertoa tapahtumia vapaamuotoisesti ja rennosti. Iloista ja yhteisöllisyyttä tukevaa viestintää. Vahvistaa seurahenkeä.

Sähköposti
Ajankohtaisista asioista tiedottaminen / muistuttaminen. Sähköpostiviestintä voi olla kahden välistä tai ryhmäviestintää. Viestinnän määrään kannattaa kiinnittää huomioida.

Whatsapp
Käytössä on myös Whatsapp-ryhmiä, joissa infotaan harjoitusten sisällöistä ja kellonajoista.

Paikallismedia
Tuoda esille Imatran Urheilijoiden kilpailutuloksia, toimintaa, tapahtumia sekä nostaa esille yleisurheilua. Yhteystaho on paikallislehti Uutisvuoksi ja Imatralainen.

Sosiaalisen median ohjeet
Seura hyödyntää viestinnässään myös sosiaalista mediaa, lähinnä Facebookia. Sosiaalinen media ei ole ensisijainen viestintäkanava, vaan sitä kautta nostetaan esille seurassa tapahtuvia positiivisia asioita vapaamuotoisella otteella. Seuran Facebookin päivittämisestä vastaa seuran viestintävastaava.

5. Jaoston viestintä ja vastuut

 

Tulospalvelu (Mikko Suhonen)

Valmennus (Lauri Asikainen)

Urheilukoulu (Jouni Pitkänen)

Nuorisovalmennus (Virpi Kaisto)

Puheenjohtaja (Mirja Mikkilä)

Viestintä (Karita Uitti)

kilpailuilmoittautumiset

x

x

 

 

 

 

kilpailumaksut

 

x

 

 

 

 

kisainfot

 

x

x

x

 

 

 

 

 

 

 

 

 

nettisivut ajankohtaiset

 

 

x

 

 

x

nettisivu tulokset

x

 

x

 

 

 

lehtijutut

 

 

x

 

(x)

x

harjoitukset

 

x

x

x

 

 

6. Kriisiviestintä
Kriisiviestinnällä tarkoitetaan tilanteita, jotka syntyvät äkillisesti ja joissa on tarve viestiä viipymättä.
Kriisitilanteessa vastuiden on oltava selkeitä ja viestinnän selkeää ja nopeaa. Kriisiviestintätilanne voi syntyä
esimerkiksi onnettomuustilanteessa tai seuraan jollain tavalla liitettävissä olevasta negatiivisesta
tapahtumasta.

Kriisiviestinnän vastuut ja työnjako
Kriisiviestintää hoitaa ainoastaan seuran puheenjohtaja sekä toiminnanjohtaja. Muilla ei ole oikeutta eikä lupaa viestittää kriisin aiheuttaneesta tapauksesta eteenpäin
ilman edellä mainittujen lupaa. Joukkueen sisällä tapahtuvasta kriisistä tiedotetaan aina ja välittömästi toiminnanjohtajalle tai puheenjohtajalle, ja mikäli heistä kumpaakaan ei saada kiinni, niin seuran vakituisille työntekijöille, joiden tehtävänä on ilmoittaa asiasta eteenpäin mahdollisimman nopeasti (toiminnanjohtajalle ja /tai puheenjohtajalle). Jaostolle tulisi laatia selkeät ohjeet, kuinka toimia kriisin sattuessa, ja jaoston johdon tulisi huolehtia asian tiedottamisesta myös jaoston ja seuran sisällä.

Kriisiviestintä tulee ottaa mukaan valmentajien/ohjaajien koulutusmateriaaliin, ja sisältöä on säännöllisesti käytävä läpi. Kriisiviestinnän tavoitteet ja periaatteet Kriisiviestintätilanteessa on tärkeää toimia ennalta sovittujen vastuiden mukaisesti. Kriisiviestinnän tavoitteena seurassamme on luoda mahdollisesta kriisitilanteesta oikea kuva viestittämällä asioista selkeästi ja riittävästi sekä kohdistaa viesti oikealle kohderyhmälle.

Kriisiviestintämme tulisi lisäksi olla nopeaa ja etukäteen määriteltyjen vastuuhenkilöiden hallinnassa. Viestinnässä on tärkeää toiminnan jatkumisen turvaaminen mahdollisimman normaalina kriisin aikana ja sen jälkeen. Kriisiviestinnässä tulee noudattaa seuraaavia periaatteita: luotettavuus, ajantasaisuus ja ennakoivuus. Kriisiviestinnässämme tämä tarkoittaa, että viestitettävät asiat ovat oikein ja asiallisia. Asoista on myös pystyttävä puhumaan rehellisesti, eli jos ollaan kriisiin syyllisiä, myönnetään se heti. Seuran kriisiviestintä noudattaa aiheeseen mahdollisesti liittyvää viranomaisviestintää.

Tärkeimmät kriisiviestintäkanavamme ovat seuran kotisivut. Tavoitteenamme on myös ottaa huomioon erilaiset kohderyhmät, ja miettiä missä järjestyksessä kriisistä näille kohderyhmille tiedotetaan. Myös tiedotuksen erilaisuus eri kohderyhmille on huomioitava. Tärkeää on hoitaa kriisitilanne hyvin loppuun saakka ja tiedottaa asiasta siihen liittyville kohderyhmille aina, kun jotain uutta tiedotettavaa on. Kun kriisitilanne on päättynyt, viestinnässä palataan normaaleihin käytäntöihin.

Mikä voi aiheuttaa kriisin?
Mahdollisia kriisinaiheita urheiluseurassa on useita. Seuraavat asiat saattavat aiheuttaa kriisitilanteen ja
vaativat tehokasta viestintää:
1) Kilpailun/tapahtuman/harjoitusten aikana sattuva isompi onnettomuus
2) Onnettomuus tai muu poikkeustilanne seuran toiminta-alueella
3) Valmentajan tai jonkun muun avainhenkilön äkillinen sairastuminen, tapaturma tai kuolema
4) Seuran omaisuuteen kohdistuva vakava vahingonteko tai onnettomuus
5) Seuran toimihenkilöä tai vapaaehtoista epäillään rikoksesta
6) Kilpailumatkalla sattuva aikuisten/nuorten sopimaton käyttäytyminen, joka uhkaa seuran mainetta
7) Urheilijoiden sisäiset ristiriidat tai erimielisyydet saavat sellaiset mittasuhteet, että asiasta tulee jollainlailla viestiä vanhemmille ja ehkä laajemminkin seuran sisällä
8) Seuran taloudellinen tilanteen äkillinen muuttuminen
9) Mahdollinen vastuuaseman väärinkäyttö
10) Harkitsematon teko, esim. vaitiolovelvollisuuden rikkominen
11) Joukkueen varojen väärinkäytökset

Viestintäketju ja yhteystiedot kriisitilanteessa
Viranomaiset Kriisin luonteesta riippuen yhteyttä otetaan tarvittaviin viranomaisiin, joko poliisiin ja /tai pelastusviranomaisiin. Soita yleiseen hätänumeroon 112. Tarvittaessa kriisitilanteessa voi olla tarpeen ottaa yhteyttä muihinkin viranomaisiin.

Yleisurheilun jaoston vastuuhenkilöt
Mikäli kriisin luonne on sellainen, ettei poliisia tai pelastuslaitosta tarvita, ota ensisijaisesti yhteyttä seuran/jaoston puheenjohtajaan. Seuran/jaoston johto ottaa tämän jälkeen asian omaan käsittelyynsä, ja tiedottaa parhaaksi katsomallaan tavalla muita tahoja. Huolimatta kriisin luonteesta, tai siitä onko paikalla ollut poliisi tai pelastuslaitos, on asiasta aina ilmoitettava välittömästi seuran/jaoston puheenjohtajalle, joka hoitaa asiasta tiedottamisen. Kenelläkään valmentajalla, ohjaajalla tai vanhemmista ei ole lupaa tiedottaa tai antaa kriisitilanteesta lausuntoja seuran puolesta virallisesti tai epävirallisesti eteenpäin.